Sukututkimus ja Facebook-ryhmät

Facebook yhdistää yksittäisiä henkilöitä sekä harrastus- ja muita ryhmiä laidasta laitaan. Joillakin on tuhansia kavereita, joillakin vain pari. Ryhmistä suurimmat ovat kansainvälisiä ja avoimia, toiset pieniä ja salaisia, muut siltä väliltä. Tässä kesän kurssiaineiston perusteella hieman asiaa Facebookista sukututkimuksessa. Tuntuu vähän turhalta kirjoittaa ohjetta Facebookista, kun kaikki ohjeistus on joka tapauksessa löydettävissä alkuperäisenä Facebookin sivuilta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kansantajuistettu täsmätieto voi olla tarpeen muillekin kuin kirjoittajalle. Tässä on vain pintaraapaisu kaikkeen mitä Facebook tarjoaa ja mahdollistaa. Esimerkiksi tapahtumien järjestämistä ei tässä esitellä.

Facebookin käyttöä rajoittaa se, että kaikki eivät ole eivätkä halua Facebookiin ja monet sieltä myös poistuvat, joten se harvoin kattaa koko ryhmän tai yhdistyksen.

Toinen huomioitava seikka on, että itse Facebook on vuosien varrella muuttunut ja muuttuu vielä jatkossakin. Mainosrahoitteisena täytyy myös hyväksyä mainosten mukana tuleva hyvä ja paha ja mahdolliset muutokset tulevaisuudessa.

Tietojen julkaiseminen Facebookissa

Periaatteessa voi jokainen julkaista itsestään lähes mitä tietoja vaan. Jotkut jopa tyrkyttävät tietoja, vaikka se vain harvoja kiinnostaisikin. Syntymäpäivän julkaiseminen omien tietojen yhteydessä on tavallista. Muiden henkilö- ja terveystietojen suhteen jokainen päättää itse mitä julkaisee, kunhan muistaa, että kerran julkaistu on ikuisesti internetissä. Lisäksi perinnöllisiin ominaisuuksiin, sairauksiin, DNA-tietoihin, perhesuhteisiin yms liittyvät tiedot koskevat myös lähipiiriä ja niiden julkaisemisesta on vähintään keskusteltava.

Omien poliittisten, uskonnollisten tai muiden vakaumusten ja mielipiteiden, harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden ilmaiseminen voi tapahtua myös epäsuorasti, esimerkiksi kaveripiirin ja ryhmien jäsenyyksien kautta. Osa näistä tiedoista on ns. arkaluontoisia, joita ei saa kerätä henkilörekistereihin. Myös kuolleita ja heidän omaisiaan tulee kunnioittaa, vaikka kuolleita ei enää henkilösuoja sellaisenaan koskekaan. Kuolleen henkilötieto voi kuitenkin olla myös elossa olevan henkilötieto.

Matkustelun ja vaikka sukukokouksiin osallistumisen raportointi voi olla viisasta tehdä jälkikäteen, ettei kukaan tarpeettomasti saa tietoa, koska asunto on tyhjillään. Lyhyt sääntö: julkaise salaisessakin ryhmässä vain sellaista, minkä voisit julkaista missä tahansa. Äläkä julkaise tietoja toisista ilman lupaa.

Facebookin käyttöehdoissa sitoudut siihen, että ”et julkaise muiden henkilöiden henkilöllisyysasiakirjoja tai arkaluontoisia taloudellisia tietoja Facebookissa”. Aika amerikkalaiselta tekstiltä vaikuttaa. Tämä lienee selvää jo lain ja hyvin tapojen mukaisesti, mutta rajanveto on joskus vaikeaa. Yksilöivä valokuva on henkilötieto, eli sitä ei saa julkaista ilman lupaa. Isovanhemmat voivat ajattelemattomasti julkaista lapsenlapsesta kuvia ja tekstejä, joista hän ehkä ei myöhemmin tykkää tai niistä voi vaikkapa tulla häneen kohdistuvan kiusaamisen välineitä.

Oman profiilin näkyminen

Facebookissa voi jonkin verran säädellä sitä, miten eri henkilöt näkevät profiilin tapahrumat. Profiilisi voi olla julkinen, jolloin kuka tahansa voi nähdä kaiken kirjoittamasi ja kuvasi. Julkinen profiili on usein julkisuuden henkilöillä, jotka näin tavoittavat fanejaan, äänestäjiään tai asiakkaitaan. Joillakin julkisuuden henkilöillä on kaksi profiilia, joista salaisempi on lähipiiriä varten. Periaatteessa kahden profiilin tekeminen on vastoin Facebookin sääntöjä ja julkisen profiilin sijaan tulisi tehdä sivu (esitetty tekstissä myöhemmin).

Näkymistä voi hallita laatimalla kaverilistoja erikseen perhepiiristä, työkavereista, sukuharrastajista jne. Tämän toiminnon avulla voi valita julkaisuun ryhmän tai ryhmät, joka julkaisun näkee eikä tarvitse sitä varten kahta profiilia. Näkymistä voi estää myös estämällä henkilön. Tämä soveltuu oikeastaan harvoin käytettäväksi (esim. ex-puoliso?).

Tietojen kerääminen Facebookista

Enää ei tarvitse odottaa kallista sukuselvitystä seurakunnalta tai arkistosta, kun tuoreetkin tiedot voi napsia Facebookista, totesi eräs sukututkija. Facebookin käyttöehdoissa on kuitenkin kohta: ”Jos keräät käyttäjiä koskevia tietoja, sinun on hankittava käyttäjän suostumus, ilmaistava selvästi, että sinä (eikä Facebook) toimit tietojen kerääjänä, ja julkaistava tietosuojakäytäntö, jossa kerrotaan, mitä tietoja keräät ja kuinka käytät niitä.” Sääntöjen vastainen toiminta voi johtaa siihen että käyttäjä suljetaan pois Facebookista, ellei sitten peräti tekoon kohdistu syyteharkinta.

Tämä keruukielto on myös lain mukainen tilanne. Laki ei tosin koske rekisteriä, jonka keräät aivan henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Et siis saa kerätä tietoja mihinkään tietokantaan tai julkaisuun ilman henkilöiden nimenomaista lupaa. Näin on, vaikka henkilö olisi itse itsestään tietoja julkaissut ja profiili olisi julkinen.

Sivu Facebookissa

Sukuryhmä voi tehdä Facebookiin sivun ja näin on moni tehnytkin. Sivu on aina julkinen. Moni sukuseuran ylläpitäjä kirjautuu aina ensimmäiseksi Facebookiin, eikä tule katsoneeksi mitä näkyy kaikille aivan kirjautumatta. Näin on tullut tehtyä sivu tietämättä, että sen näkee kuka tahansa. Sukuseuralle paljon kätevämpi on ryhmä (group), jonka voi tehdä suljetuksi tai salaiseksi.  Sivu on tarkoitettu enemmänkin yrityksille tai tuotteille esittelyyn ja yhteyksien hoitamiseen asiakkaiden, fanien, äänestäjien tms julkisen joukon kanssa.

Facebookin ohje sivuista.

Esimerkkejä sivusta:(Lisää sivuja ja ryhmiä löytyy helposti Google-haulla 'Facebook sukuseura')

Urheiluseura

Sukuseura

Ryhmät Facebookissa

Yksi ominaisuus Facebookin menestyksen takana on mahdollisuus muodostaa ryhmiä. Sukuharrastukseen nämä soveltuvat myös. Ryhmällä voi koota samaan yhdistykseen, sukuun, alueeseen tai muuhun kiinnostuksen kohteeseen liittyvät henkilöt. Sukuharrastukseen läheisesti liittyvät erilaiset valokuvien ja tarinoiden jakamiseen luodut ryhmät. Eräs ryhmätyyppi on Osta ja myy –ryhmä, johon voi laittaa tavaraa myyntiin ja kuitata myydyksi. Myös muita ryhmätyyppejä on olemassa.

Ryhmistä huolehtivat ylläpitäjät ja moderaattorit. Ylläpitäjä on ryhmän diktaattori ja moderaattori tämän apulainen. Molempia voi ja tulisi olla ryhmällä useita. Facebookissa on myös ryhmiä, joissa on vain yksi ylläpitäjä. Tämä on diktatuuri ja aiheuttaa ongelman esim. henkilön kuoltua. Facebookin ryhmää ei voi myöhemmin muuttaa julkisemmaksi kuin se on perustettu. Mutta päinvastoin voi tehdä, julkisen voi muuttaa suljetuksi ja suljetun salaiseksi. Facebookin mukaan tämä johtuu siitä, että julkaisijoiden tulee voida luottaa siihen, että heidän julkaisuistaan ei tule sen julkisempia kuin mihin ryhmään ovat kirjoittaneet. Tietenkin ryhmään jälkeenpäin liittyneet näkevät aikaisemmatkin julkaisut.

Facebookin ylläpitäjiä ja moderaattoreita koskevaa tetoa löytyy tästä.

Facebookin ryhmiä koskeva ohje löytyy tästä.

Seuraavassa lyhyesti erilaisista ryhmistä.

Julkinen ryhmä

Julkinen Facebook-ryhmä on todella julkinen eli kuka tahansa voi nähdä sen jäsenet ja julkaisut. Sinun ei siis tarvitse olla kirjautuneen Facebookiin lukeaksesi ryhmän julkaisuja. Julkaiseminen ryhmässä rinnastetaan julkiseen esittämiseen.

Ryhmän ylläpitäjät päättävät kommentoivien jäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta. Tämä on tarpeen vaikkapa roskapostin välttämiseksi. Julkisessa ryhmässä julkaistu teksti tai kuva näkyy myös muualla, esimerkiksi julkaisijan aikajanalla.

Julkisen ryhmän tunnistaa siitä, että ryhmän nimen alapuolella on teksti Public group. Jos vie kursorin tekstin kohdalle, avautuu huomautus ”Kuka tahansa voi nähdä ryhmän, sen jäsenet ja heidän viestinsä.”

Esimerkki julkisesta ryhmästä:

Harrastus/Sukututkimus

Sukuseura

Suljettu ryhmä

Suljettu ryhmä on monessa mielessä kuin julkinen ryhmä, mutta sen näkymistä on rajoitettu. Se on löydettävissä haulla ja otsikkotasolla näkyvissä kaikille Facebookin käyttäjille eli kenen tahansa löydettävissä, mutta ryhmässä olevat julkaisut näkyvät vain jäsenille. Suljettuunkin ryhmään liittyminen näkyy kavereille. Ryhmään kirjoitetut viestit eivät näy kavereille, ellei joku kaveri satu olemaan saman ryhmän jäsen.

Vähänkään laajemmassa suljetussa ryhmässä läheskään kaikki jäsenet eivät tunne toisiaan. Tällainen laajahko ja ennalta määräämätön ryhmä muodostaa sulkemisesta huolimatta julkisen foorumin. Julkiseksi määrittelemisellä on merkitystä esimerkiksi tekijänoikeuksien ja yksityisyyden näkökulmasta. Tällaisessa isohkossa suljetussa ryhmässä julkaiseminen rinnastetaan julkiseen julkaisemiseen. Tällä on merkitystä esimerkiksi tekstejä lainatessa ja kunnianloukkauksia käsiteltäessä.

Ryhmän tunnistaa suljetuksi sen nimen alapuolella olevasta avoimesta lukosta ja tekstistä Suljettu ryhmä.

Esimerkkejä suljetusta ryhmästä:

Sukuseura

Finnish Genealogy

Salainen ryhmä

Salainen ryhmä on oikeasti ”salainen”. Siis niin salainen, kuin internetissä ylipäätään jokin salaista on. Salaisen ryhmän, sen jäsenet ja julkaisut näkevät vain ryhmään kuuluvat jäsenet. Kaverisi eivät esimerkiksi tiedä sinun kuuluvan ryhmään ja julkaisut näkyvät vain ryhmän jäsenille. Salaiseen ryhmään liittyminen tapahtuu yleensä kutsumalla. Ryhmän ylläpitäjät voivat kutsua ja liittää ryhmään uusia jäseniä. Salaisen ryhmän perustamisen syy on yleensä yksityisyys. Jos jäsenet tuntevat kaikki toisensa ja ovat ns. lähipiiriä, voi siellä julkaista asioita ilman, että ne tulevat julkisiksi ja niitä suojaa jonkinlainen julkaisusuoja.

Salaisen ryhmän etuna on se, että ylläpitäjien harvemmin tarvitsee tuskailla ryhmään pyrkivien outojen anomusten kanssa. Tosin kokemuksen perusteella ei niitä juurikaan tule tavallisiin, suljettuihin tai avoimiinkaan ryhmiin. Toinen syy voi olla ammatillinen (esim. poliisien julkisuutta saanut ryhmä) tai asia, jonka takia ei haluta ryhmään kuulumisen näkyvän muille (vaikka jokin erikoinen harrastus- tai sairausryhmä).

Ryhmän tunnistaa suljetuksi sen nimen alapuolella olevasta suljetusta lukosta ja tekstistä Salainen ryhmä.

Esimerkkejä salaisesta ryhmästä ei ole. Tai jos olisi, ne olisivat varmaankin keksittyjä, koska näistähän ei kukaan voi tietää... Olen kuullut, että jopa sukututkimukseen liittyviä on olemassa :-)

Muuta ja kommentteja

Varsinkin julkisissa ryhmissä suurin osa kävijöistä ja jäsenistä on seurailijoita. He vain lukevat ja katselevat julkaisuja. Ryhmien tarkoitus on kerätä yhteen samasta asiasta kiinnostuneita, mutta ryhmässä ei välttämättä olla kaikesta samaa mieltä. Hyvin toimiva ryhmä sallii erilaiset näkemykset ja mielipiteet suunnilleen lain sallimissa rajoissa. Näin ryhmä pysyy elävänä ja sen jäsenet uskaltavat esittää mielipiteitään. Jokin raja kuitenkin on; lain rajojen ylittäminen suljetuissakin ryhmissä voi johtaa syyteharkintaan. Tästä on julkisuudessa riittämiin esimerkkejä.

Ryhmän ylläpitäjillä on jonkinlainen vastuu ryhmän toiminnasta, mutta ryhmässä julkaistusta vastaa julkaisija. Ylläpitäjien tulee kohtuullisen ajan kuluessa puuttua selkeisiin ylilyönteihin. Oikea tapa on antaa huomautuksia ja määräaikaisia erottamisia. Välitön erottaminen ja estäminen on taas yleensä ylilyönti ryhmän ylläpitäjän taholta ja siis tappaa ryhmän vähitellen tai jättää siihen vain kiihkeimmän ydinjoukon. Monien ääriliikkeiden ryhmissä tämä on tavoitteenakin.

I Virta, convaleciente, Finlandia, noin 1.10.2017 taas Reino de España

PS. Hyvästä kurssista huolimatta minulle edelleen riittää someksi Whatsapp ja Facebookin julkinen osa. Ja paljon kesällä luonnosteltua tekstiä odottaa käsittelyä.